Coach corner – hajatelmia pallosta ja pallon vierestä

Lehdet putoaa puista, ilma kylmenee ja ihmiset arpovat milloin vaihtaa talvirenkaita auton alle. Varma merkki siitä, että lentopallokausi on täydessä vauhdissa. Tämä ei koske ainoastaan liigapelejä, vaan myös alasarjoissa ja junioripeleissä taistellaan sarjapisteistä ja onnistumisista. Lentopallo on hieno laji silloin, kun pelaajat kentällä ovat suunnilleen samantasoisia. Pallo pysyy ilmassa ja jokainen kentällä oleva saa tuntea osallistuvansa peliin. Lajimme haastavuus tulee esiin siinä, että pelistä menee ilo jos kosketuksia ei saada yhtä tai kahta enempää peräkkäin. Tämän takia veikkaan, että esimerkiksi monessa koulussa lentopallo ei ole nykyään suuressa suosiossa. Esimerkiksi jalkapallossa jokainen voi juosta pallon perässä ja yrittää potkia sitä kohti maalia, yhtään tätä viheriöiden shakkia väheksymättä. Onneksi aina välillä näkee hienoja koululentisprojekteja, joilla herätellään uusia lapsia lentopallon pariin. Uusia harrastajia tarvitaan niin huipulle kuin alasarjoihinkin.

Pääsin seuraamaan syyskuussa naisten EM-kisoja Belgradissa. Oli upea kokemus katsoa kisojen finaalia, jossa täysi tupa, noin 10000 ihmistä, mylvi ja kannusti Serbian Euroopan mestariksi. Huikea tunnelma hallissa, korvat soi pelin jälkeen. Tällä hetkellä voi kirjaimellisesti todeta serbialaisten olevan Euroopan kuninkaita ja kuningattaria lentopallossa, 7,5 miljoonan asukkaan maa on sekä miehissä että naisissa hallitseva mestari. Muualla Euroopassa kaurapuurossa on kunnon ravinteet, pelaajat ovat järjestäen pitkiä ja fyysisiä. Hyökkäyspelissä suorat hyökkäysvirheet ovat todella harvinaisia, kovaan ratkaisuun pystytään vaikeammastakin paikasta. Taktisia eroavaisuuksia joukkueiden väliltä löytyy, mikä on hyvä juttu. Kaiken kaikkiaan hieno reissu, josta jäi ajateltavaa takaraivoon tulevia valmennusvuosia ajatellen.

Nykyään urheilu lajissa kuin lajissa on varsin valmentajakeskeistä hommaa varsinkin median kantilta ajateltuna. Kun joukkueen peli kulkee, pelaajat ovat hyviä. Kun peli yskii, valmentaja on huono. Jääkiekossa nähtiin ensimmäiset potkut jo muutaman pelin jälkeen, tänään Kokkolan Tiikerit miesten lentisliigaan nostanut valmentaja astui valmennushommista sivuun. Joukkueen muu taustaryhmä onkin usein tärkeä tukirengas valmentajalle, jonka kanssa pitää pyrkiä keskusteluun ja kommunikointiin niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Itselläni on apuvalmentajana Esko, joka hoitaa omaa tonttiaan vuosien kokemuksella. Peleistä tulee analyysia suullisesti ja paperilla, lisäksi läppä lentää ja yhteistyömme on lähtenyt mukavasti käyntiin. Joukkueenjohtajamme ja managerimme Jouko on myös lähes aina apuna hallilla, lisäksi huoltaja Kipi huolehtii niin tyttöjen juomista, hurtista huumorista kuin valmentajan pääkopastakin. Veli-Jussi auttaa pallojen keräämisessä sekä tarjoaa Oriveden parhaat löylyt. Hieroja-Jesseä näkyy myös mukavan usein hallilla valmiina auttamaan lihashuollossa, Laura tarjoaa osaamistaan tilastoinnin saralla. Jokaisella on oma tärkeä roolinsa, joka helpottaa joukkueen päivittäistä toimintaa.

YLE teki päätöksen etteivät he käytä jutuissaan joukkueiden tai peliareenoiden mahdollisia sponsorinimiä. Lentopallon puolella tälläisiä ovat mm. Team Lakkapää ja Kappa Volley, nyt kyseiset joukkueet taitavat esiintyä YLEn tarinoissa nimillä PerPo ja Kimmottaret. Päätös on aina päätös, mutta tällä kertaa sorretaan valitettavasti ainoastaan Suomessa näkyvyyttä haluavia yhteistyökumppaneita ja seuroja. F1:n Red Bull -talli on käsittääkseni vastaisuudessakin Red Bull ja veikkaanpa että Arsenal pelaa jatkossakin YLEllä Emirates Stadiumilla. Tasapuolisuus tässäkin päätöksessä olisi ollut hienoa, suuntaan tai toiseen.

Pelit jatkuvat, karavaani kulkee ja talvi tekee tuloaan. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille OrPon ja lentopallon ystäville!

-Tumppi-